Kasvun pamfletti osa 3 – käytännöstä liiketoiminnnan johtamiseen

Jaa

Kasvu edellyttää ajattelumallin muuttamista yrityksen käytännön toimenpiteiden suorittamisesta liiketoiminnan johtamiseen. Se tarkoittaa muun muassa yrittäjän roolin muutosta yrittäjästä johtajaksi. Siirtymää varten tarjolla pitää olla tukea ja työvälineitä. Kun reitti on kartoitettu ja työvälineet ovat hallussa, ei kasvuhyppäys yrittämisestä liiketoiminnan johtamiseen ole enää  liian suuri.

Kasvu edellyttää myös liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Suomalainen yritystoiminta perustuu liiaksi teknologiseen ja tuotannolliseen osaamiseen. Ne ovat tärkeä osa menestyksen pohjaa, mutta eivät yksinään riitä alkavan 2020-luvun liike-elämässä. Yrittäjillä on substanssiosaamista, tuotanto-osaamista ja tuotetietoutta. Siihen kun vielä lisätään liiketoimintaosaaminen, ollaan jo pitkällä. Liiketoimintaosaamisen osalta puutteita on erityisesti tuotteistamisen, markkinoinnin, myynnin ja brändin rakentamisen osalta.

Lyhyellä aikavälillä liiketoimintaosaamista voidaan kehittää seminaarien ja  yrityskohtaista konsultointia järjestämällä.  Konsultoinnin avulla kuitenkin harvoin päästään pitkäjänteiseen kehitystyöhön, joka taas on edellytys huippuosaamisen syntymiseen. Huippuosaaminen edellyttää usein esimerkiksi tuote- tai brändikonseptien osalta lukuisia kehitysversioita ja senkin jälkeen jatkuvaa kehitystyötä maailman muuttuessa ympärillä koko ajan.

Hallitustyöskentely johtaa pitkän aikavälin kehitykseen

Hallitustyöskentely on paras keino yritysten pitkäaikaiseen kehittämiseksi. Ammattimaisesti toteutettuna se mahdollistaa uusien ja uusien kehitysversioiden luomisen.

Avainsana on pitkäjänteisyys. Liiketoiminta on useaan maratoniin osallistumisen kaltainen ponnistusten sarja, jota hiotaan vuosikausia. Toinen avainsana on jatkuva kehittyminen. Ainakin ajatuksen tasolla liiketoiminnan kehittämistä  tulisi miettiä päivittäin.

Kyseessä on myös asennehaaste. Liiketoiminnan kehittäminen, esimerkiksi yrityksen brändin kirkastaminen, on aina enemmän tai vähemmän abstraktia. Sitä voi toki kehittää vähitellen, mutta jossain vaiheessa se pitää kristallisoida ja katsoa kokonaisuutta. Ja tämä edellyttää aina abstraktia ajattelua.

Yritysten johtamisesta vastuullisten henkilöiden (usein omistaja itse) tulee siirtyä pois konkreettisesta tekemisestä kohti liiketoiminnan kehittämistä. Konkreettinen tekeminen on tärkeätä toiminnan sujuvuuden, laadun ja yleisen toimivuuden kannalta, mutta sillä saavutetaan harvoin kertaluokat ylittävää kasvua. Iso kasvu syntyy tuotteiden ja palveluiden entistä paremmasta tuotteistamisesta, brändin kirkastamisesta, markkinoinnin ja myynnin kehittämisestä ja toimivista strategioista.

Se konkreettinen tekeminen, jonka varaan yritys on alkujaan perustettu, pitää uskaltaa jättää muille ja keskittyä itse liiketoiminnan johtamiseen. Vaihtoehtoisesti tulee palkata ammatti-ihmisiä johtamaan liiketoimintaa, ja toimia itse tuoteinnovaattorina, mikä rooli monelle yrittäjälle mieluusti sopisikin.

Kirjoittajista

Tämä kirjoitus on kolmas osa kuuden kirjoituksen sarjasta ”Kasvun pamfletti”. Pamfletin ovat kirjoittaneet Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu. Kuvitus Tommi Ylimäki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *